Jos pitäisi kahdella sanalla sanoa, mikä on eniten auttanut minua, niin ne sanat olisivat rakkaus ja Rivatril.
Sillä, että toinen ihminen osoittaa välittämistä ja hyväksymistä, on valtavan suuri merkitys, oli sitten itse hoidossa, kotona tai missä tahansa liikkuessa ihmisten parissa.
Tehokkaimpiin hoitoihin laittaisin myös keskustelun ammattiauttajan kanssa kasvotusten. Kun saa kertoa, sanoittaa, mikä ahdistaa ja mieltä kulloinkin painaa, se parhaimmillaan huojentaa omaa kuormaa. Ammattiauttajan osalta mulle parhaiten sopii sellainen, jolla koen olevan ohjat käsissä ja joka on vastavuoroinen. Tällä hetkellä mulla ei ole säännöllistä kahdenkeskistä keskusteluapua, mutta käyn ryhmässä, jossa keskustellaan. Koen sen ryhmänkin hyvänä. Sitä vetää useimmiten kokemusasiantuntija ja mukana on kaksi hoitajaa ryhmäläisten lisäksi.
Rivatril on auttanut mua vuosikymmenet jo vuodesta 1992. Niinpä viime vuosien rauhoittavien lääkkeiden alasajo potilailla onkin tuntunut kohtuuttomalta. Onneksi nykyinen lääkärini laittoi Rivatril- annostukseni entiselle tasolle. Olen siitä kiitollinen. Rivatrilin lisäksi tarvittavana lääkkeenä mulla on Propral. Näitä lääkkeitä tukee sitten myös muut pidempikestoiset lääkkeet, joista itselläni on Venlafaksiini ja Aripiprazol sekä vaihdevuosiin tarkoitettu Femoston Conti. Mietin, laitanko näitä muita lääkkeiden nimiä tähän ollenkaan, mutta ajattelin sitten laittaa, niin saa kuvan, minkälaiset lääkkeet ovat itseäni auttaneet.
Voin kertoa, että aloitin tuolloin 1992 myös Kauppaopiston ja sain sen suoritettua kokonaan niin, että valmistuin sieltä. Iso asia itselleni oli se, että pystyin lääkkeen, Rivatrilin avulla vihdoin ja viimein ruokailemaan toisten ihmisten seurassa niin, että sain ruuan syötyä loppuun. Nykyään jännityksiä syömisissä on edelleen. Rivatril ei niitä kokonaan poista, enkä aina halua ottaa maksimiannostusta, että tehot lääkkeessä säilyisivät.
En voi olla mainitsematta mieheni rakkautta minuun näinä kaikkina vuosina, joina olemme yhdessä olleet. Hänen rauhallinen olemuksensa ja luonteensa rauhoittaa myös minua. Hän on tukenut ja rakastanut minua niin vaikeina kuin hyvinä aikoina.
Silloin kun on kaikkein vaikeinta, tehokkaimpia apukeinoja mulle ovat mieheni, soitto ammattiauttajalle, Rivatril ahdistavaan oloon ja rukouspyyntöjen laittaminen sekä tarvittaessa päivystykseen meneminen.
Vuoden 1997 joulun aikaan, kun mulla oli ahdistavaa, kerroin siitä äidilleni. Ja äitini sekä mielestäni myös isäni rukoilivat puolestani. Äiti antoi tuolloin kuunneltavaksi Jouko Neulasen kasetin Raamattutunti rukouksesta. Siinä nukkumaan käydessäni kuuntelin sen, ja ajattelin, että tässä se on, tämä se kaiken juju on, rukoilla, rukoilla toisten puolesta. Aamulla ahdistus oli kokonaan pois ja aloin toteuttaa tätä rukousta yleensä aina iltaisin ja vuosi 1998 olikin valoisampi. Rukous ei ahdistuksia kokonaan poistanut, vaan toi avaran näköalan pois itsestä. Toki omienkin asioiden puolesta rukoilin. Myöhemmin tosin ahdistukset ovat tavalla tai toisella sitten palautuneet. Mutta tätä tapausta pidän ihmeenä elämässäni.
Voimavaroistani kerron lisää myös omassa artikkelissaan:
https://newdaymy.blogspot.com/2022/05/voimavaroja.html
Usko Jeesukseen on yksi suurimmista voimavaroistani. Jeesus antaa turvan ja rauhan kaiken ahdistuksen ja jännitysten sekä pelkojen keskellä. Raamatun lukeminen myös rauhoittaa, vaikka nykyään en sitä ole niin paljoa jaksanut lukeakaan.
Yksi Raamatun suosikkilukujani on Johanneksen evankeliumin 14. luku. ja sieltä varsinkin 27 jae:
"Rauhan minä jätän teille - minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti