Uuden edessä

Halusin otsikoida tämän kirjoituksen "Uuden edessä" nimellä, sillä jonkin verran ihan uutta on tiedossa. Olemme nimittäin muuttamassa. Ensi viikolla, joulunalusviikolla on muuttopäivämme. Tällä hetkellä minua se jännittää. Olen myös väsynyt ja osittain toipilas, kun olin vähän yli viikon flunssassa. Miehenikin oli kipeänä. Juuri piti tulla vielä kipeäksi muuton alla. Voimme tosin sillä lohduttautua, että meillä on aikaa vuoden loppuun, jos ei ensi viikolla saada jostain syystä nyt muuttoa tehtyä. 

Onko siis ihme, jos kroppa huutaa jännitystä! 

Emme muuta kovin kauas edes. Tällä samalla saarella pysymme. Alue ja postinumero tosin muuttuvat. Ja kerros! Se on yksi mikä myös pikkuisena peikkona kolkuttelee välillä. Uusi kotimme on nimittäin 4. kerroksessa ja mulla on aina ollut kova korkeanpaikankammo. Mutta kun kävimme katsomassa, parvekkeella olo ei tuntunut kovin pahalta ja siinä on lasitukset. Lisäksi se on ihanan iso ja pitkä parveke. Muuten asunto on pienempi kuin tämä. 

Ehdimme asua tässä nykyisessä kodissamme lähes 14 vuotta. Tähän on niin ollut kiintynyt. Silti muutto on lähes välttämätön. Tarvitsemme edullisemman asunnon.

Mua muuten innoitti tämä uuden blogikirjoituksen aloittaminen, kun luin yhdessä facebook- ryhmässä erään toisen henkilön blogikirjoituksen omista asioistaan. Kirjoittaminen monta kertaa jäsentää ajatuksia ja oloa. Toivottavasti se tekee sitä myös nyt. 

Amy Grantin The Christmas Collection cd- levy on kuulumassa.

Uuteen kotiin on tarkoitus hankkia joulukuusi! Olen aina tykännyt joulusta ja tämä joulukuusen hankkiminen ilahduttaa mua.

Nyt väsyttää. Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että en ole enää juurikaan kipeä. Pikkuisen migreeni yrittää tehdä tuloaan. Toivottavasti ei tulisi. Tämä ruudulla oleminen ruokkii sitä väsymyksen ja voipuneiden jäsenien lisäksi. Tänään saimme mieheni kanssa ihan kivasti pakkaushommia tehtyä.

En ole vielä tässä täysin rentoutunut. En alkuunkaan. Mutta minulla on lupa olla juuri niin heikko tai vahva kuin kulloinkin koen olevani. 

Olen hyvä näin. Sitä mun on hyvä kertoa itselleni useamminkin varsinkin silloin, kun olen haavoittuvaisempi. Kaikella on tarkoituksensa! Myös minun kipuilullani jännityksen ja pelkojen maailmassa. Niin, ja vielä kun muistaa sen, kenen hallinnassa on elämäni, mieli usein jo alkaa rauhoittua. 

Sitten tämän muuton lisäksi uutta on se, että mulle aletaan hakea pysyvää eläkettä. Mulla on vuosi 2024 vielä määräaikaista kuntoutustukea ja sen jälkeen olisi ajatuksena päästä pysyvälle eläkkeelle. En osaa sanoa vielä etukäteen, tulenko kipuilemaan asian kanssa. Tällä hetkellä koen sen hyvänä asiana itselleni. Sillä tosiasia on, että olen osatyökykyinen. Edelleen voisin tehdä keikkaa eläkkeen ohella, mikä on minulle ollut tärkeä juttu. Ja piristää samalla saada vähän lisätienestiä, kuin pitää työkykyäkin yllä.

Voi hitsi kun jännittää vieläkin. Vatsassa on ihan perhosia ja kroppa jonkin verran jännittynyt. Yritän hengittää syvään. Flunssan jäljiltä on vielä limaa kurkussa...mutta helpottipa, sieltä irtosi pala.

Voisin alkaa myös haaveilla, mitä kaikkea aion tehdä eläkkeellä. Siis kunhan ensin pääsen eläkkeelle. Joka tapauksessa mulla on vielä vuosi myös tosiaan määräaikaista kuntoutustukea. Haluaisin aloittaa pitkästä aikaa uimisen. Siis sellaisen säännöllisen liikkumisen samalla. Olisin iloinen, jos pystyisin lukemaan kirjan alusta loppuun niin, että pystyisin siihen keskittymään. Siitä on aikaa, kun olen lukenut kirjan kokonaan.

Niin...

"Logiikka vie sinut paikasta A paikkaan B.

Mielikuvitus vie sinut minne tahansa." 

- Albert Einstein -

Siispä seuraavaan kertaan.

Sodasta ja rauhasta

 Reilu viikko sitten lauantaiaamuna terroristijärjestö Hamas hyökkäsi brutaalisti Israelin kimppuun ja aloitti sodan. 

Ukrainan sodasta taas tuli kuluneeksi jo 600 päivää.

Kuinka nämä sodat ovat minuun vaikuttaneet? Alkuun olen seurannut tiiviisti molempia sotia mm twitterissä, nykyisessä X:ssä. Ihmismieli on siitä kumma, varmaan jonkinlainen suojautumiskeinokin, että sitä alkaa turtumaan uutisiin sodista, kun niistä kerrotaan päivä, viikko ja kuukausi toisen perään.

Ihmiskunta on aina sotinut, vuosisadoista ja tuhansista toiseen. Ahneus, vallanhalu, kosto, viha... mitä syitä onkaan sotia.

Sodassa menehtyy aina sivullisia uhreja. Hamasin aloittamassa sodassa heitä on kuollut poikkeuksellisen paljon; niin israelilaisia kuin palestiinalaisiakin.

Sota saa aikaan ihmisessä poikkeuksellista pahuutta ja julmuutta. Omaa maataan tulee voida puolustaa, mutta sotimisellakin on omat säännöstönsä ja yksi niistä on välttää sivullisia uhreja ja tarpeetonta väkivaltaa. Tämä kuitenkin harvoin onnistuu, eikä todellakaan ole nytkään onnistunut. Venäjä on ollut julma ja väkivaltainen, samoin terrorijärjestö Hamas.

Sota aiheuttaa pelkoa. Pelkoa mm siitä, että entä jos se leviää isommalle alueelle ja tulee liian lähelle omaa maatamme tai jopa maan rajojemme sisäpuolelle niin että olemme osana sotaa käyvää maata. Nyt ei kuitenkaan ole sellaista näköpiirissä. Tosin Viron ja Suomen välisen Balticconnector- kaasuputken rikkoutuminen oli omiaan aiheuttamaan huolta, mitä Venäjä mahdollisesti tuossa vieressämme meinaakaan. Kaasuputken rikkoutumisen syytä ei ole saatu kuitenkaan selvitettyä.

https://yle.fi/a/74-20054683

Olin eilen Israelin tukitapahtumassa eduskuntatalon edustalla. Se oli rauhanomainen ja koskettava tilaisuus. Siellä puhuivat mm kansanedustajat Peter Östman ja Atte Kaleva. Lisäksi muita koskettavia puheita pidettiin. Tilaisuuden olivat järjestäneet ICEJ, Patmos Lähetyssäätiö sekä Suomen Karmel- yhdistys.

Maanantaina 16.10.2023 saimme suru-uutisen presidentti Martti Ahtisaaren kuolemasta. Hän oli todellinen rauhanmies, jollaista tämä aika olisi nyt kaivannut. 

Hänellä oli myös elämään liittyviä viisaita ajatuksia, niinkuin monilla valtion päämiehillä usein on. Tässä yksi sellainen:

Itseäni innoittaa juurikin tuo ajatus, mitä hyvää minä voisin tänään tehdä jollekin. Toki omien voimavarojen mukaan.

Olen uskossa ja Raamatussa kerrotaan paljon lopun ajoista. Israelin valtion synty ja tapahtumat Israelissa ovat selkeitä lopun ajan merkkejä.

Viimeinen sana on Jumalan. Ilman Hänen sallimustaan ei tapahdu hyvää eikä pahaa. Jeesuksen veressä meillä on suoja yltyvää pahuutta vastaan. Rakkaus voittaa vihan. Aina. Sen vuoksi ei ole merkityksetöntä, kuinka me suhtaudumme nyt käytäviin sotiin ja ihmisiin, jotka ovat sodassa eri puolella kuin me. Useinhan sodissa on ns pahikset ja hyvikset. Silti harvemmin, jos koskaan, sodalla on todellista voittajaa. Senverran paljon se tuottaa kauhua, tuskaa ja kuolemaa. Meidän valinnoillamme on merkitystä. Valitsemmeko rauhan ja rakkauden vai vihan ja koston. Hyvällä ja pahalla kun on taipumusta kietoutua jopa sukupolvien ketjuksi. Siksi meidän tehtävämme on yrittää pitää tuo ketju rakkauden ja rauhan ketjuna.

Minä Israelin tukitapahtumassa 15.10.2023.

Apua on tarjolla

 Suomi on jälleen valittu maailman onnellisemmaksi maaksi, jo kuudennen kerran. Näin varmasti on monella mittarilla. 

Silti maassamme liian moni voi psyykkisesti huonosti. Monessa paikkaa Suomessa ei pääse ajoissa hoitoon. Tähän on saatava muutosta. Samoin asenneilmapiirin on tärkeä muuttua mielenterveysongelmien ja psyykkisten sairauksien osalta. 

Viikonloppuna saimme kuulla surullisen ja järkyttävän uutisen Salatut elämät- sarjan näyttelijän, Jasmin Voutilaisen kuolemasta. Hän kärsi vakavasta masennuksesta.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/bceffbac-3e3f-4d98-bd15-9bc41548daa9?fbclid=IwAR3OVZdRQCe4G3k_QvpI1GiB49XD4lnshsucuBhBMoFZ5RJRrdN76vQ3WSo

Uutinen järkytti varmasti monia. Ainakin itse myönnän sen järkyttäneen ja puhuttelevan sen verran, että päätin aloittaa kirjoittaa tätä uutta blogikirjoitusta.

Kun nuori ihminen kuolee, se tuntuu aina niin väärältä ja ennenaikaiselta. Kun kuoleman taustalla ovat mielenterveyden ongelmat, tulee hälyytyskellojen soida niin terveydenhuollossa kuin yhteiskuntana.

Mm Mieli ry tekee äärimmäisen tärkeää työtä itsemurhien ehkäisyssä. Olen itsekin käynyt joitain vuosia sitten, kun olin poikkeuksellisen itsetuhoinen juuri Mieli ry:ssä juttelemassa asioistani.

https://mieli.fi/tukea-ja-apua/itsemurhien-ehkaisykeskus/

Itselläni on ollut jo pidemmän aikaa hyvä tilanne, kun olen voinut olla psykiatrian poliklinikan asiakkaana. Sinne nimittäin on pitkät jonot varsinkin täällä Helsingissä. Olen myös kuntoutustuella, joka auttaa siinä, että ei ole työstä tulevaa stressiä samalla lailla kuin kokoaikatöissä tai enemmän keikkatöitä tehdessä.

Mieleeni tuli myös, että kuinka kouluissa terveydenhoidon tunneilla käsitellään psyykkistä hyvinvointia? Psyykkisestä hyvinvoinnista voisi olla vaikka oma kurssinsa tai jopa oppiaineensa kaikille peruskoululaisille jatkuen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville sekä lukiolaisille.

On tärkeää, että pidämme huolta läheisistämme ja ystävistämme. Ihan vain kysymällä yksinkertaisesti "Kuinka sinä voit?" ja "Voisinko jotenkin auttaa?" jos näen, että toinen ei voi hyvin. Aina voin kehoittaa toista menemään ammattiavun piiriin tai mennä sinne yhdessä toisen kanssa. 

Mieli ry:n auttavat tahot löydät tältä sivustolta: 

https://mieli.fi/

Mieli ry:n valtakunnallinen kriisipuhelinnumero on 24h/vrk

09 2525 0111

Akuutissa kriisitilanteessa soita 

112

Punaisen Ristin kokoama sivusto auttavista puhelimista:

https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/auttavat-puhelimet-ja-palvelut-kotimaassa/

Kirkon keskusteluapu:

https://evl.fi/kirkonkeskusteluapu

Muista, apua on saatavana!

Olet rakas ja arvokas.

 

Uuteen vuoteen

Uutta vuotta 2023 on eletty jo kaksi viikkoa.

Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut. Päivät ovat soljuneet omalla painollaan.

Keikkatöitä kävin tekemässä päiväkodissa tällä viikolla kahtena päivänä ja ne päivät menivät ihan hyvin.

Olen kahden eduskuntavaaliehdokkaan tukitiimeissä ja niissä hommissa aika välillä vierähtää.

Niin, olen hurahtanut canva- ohjelmaan. Olen tehnyt sillä niin vaalimainoksia kuin paperinukkekuvituksiakin. Otin syksyllä canva pro- ohjelman, ja siinä on taustanpoistaja, joten se mahdollistaa paljon enemmän sitä, mitä ja miten voi tehdä kuvituksia tai mainoksia. 

Mitä sitten toivon tältä vuodelta?

No ainakin tasapainoa ja mielekkyyttä sekä innostusta eri asioihin. Sopivasti keikkatöitä ja vapaaehtoishommia sekä omaa aikaa ja vapaata.

Jotain piristystä olisi myös kiva saada arkipäiviin. Ehkä joku pienimuotoinen matka tai matkoja. Ainakin Hämeessä tulee käytyä äitiä katsomassa ja varmaan myös Itä-Suomessa kaksoisveljeni haudalla.

Eilen illalla nukkumaan käydessä tuli ikävä kaksoisveljeäni ja itkuhan siinä vähän pääsi.

Suurin osa lumista on sulanut pois. Lunta olikin välillä tosi paljon. Itse toivoisin vielä kunnon talvea ennen kevään tuloa. 

Entiset coretex- kenkäni menivät myös pohjasta rikki ja oli ostettava uudet. Ystäväni tuli mukaani niitä etsimään ja kengät löytyivät keskustan Sokokselta. Olihan niillä hintaa, mutta toivottavasti taas kestäisivät. Edelliset kestivätkin reilun 9 vuotta! 

Elämäkin on vähän niinkuin kengät! Niihin kannattaa satsata, niin ne kestävät kulutusta ja käyttöä paremmin. Se mitä olen nyt vähän niitä käyttänyt, niin ainakin uusilla coretex- kengillä on ollut hyvä kävellä.

Uudet coretex- kenkäni

Toivotan oikein Hyvää alkanutta Uutta Vuotta juuri sinulle! Olkoon sinullakin riittävän vahvat kengät kulkea eteenpäin niin ylä- kuin alamäessä, haastavammassa maastossa kuin kepeällä niityllä. Itselleni toivon, että kenkäni kestäisivät vielä pitkään. Toivon sinulle Jumalan siunausta ja johdatusta ihan kaikkeen, mihin sitä tarvitset! Enkelivartioita tämän vuoden matkallesi!