Aurora

 Mitä kirjoittaa Auroran sairaalasta? Siitä saisi vaikka kuinka pitkän tarinan historiikkeineen. Oma sairaalahistoriani keskittyy siihen, että olen ollut siellä päivystyksessä yötä ja myös viimemmäksi osastolla turvavuorokauden verran. Siitä olen kertonut viime kuussa Yö osastolla blogikirjoituksessani:

https://newdaymy.blogspot.com/2026/08/yo-osastolla.html

Tässä reilu neljä vuotta sitten kirjoitettu kirjoitus Itsetuhoisuutta ja sairaalakäyntejä, jossa kerron myös mm Hesperian sairaalassa olosta:

https://newdaymy.blogspot.com/2022/05/itsetuhoisuutta-ja-sairaalakaynteja.html

Auroran päiväsairaala tuli tutuksi vuonna 2018, josta alla oleva kuva tuolta ajalta.

Ennen päiväsairaalan n. kahden viikon jaksoa olin Aurorassa siinä keltaisessa yksikerroksisessa rakennuksessa pari yötä. Tuolloin siinä täytyi olla Ensihoidon osasto. Tuo aika oli poikkeavan itsetuhoista aikaa itselläni. Olin saanut myös hiljattain uuden diagnoosin skitsotyyppinen persoonallisuushäiriö/psykoosipiirteinen persoonallisuus, jota mun oli aluksi vaikea hyväksyä. Olen siitä kirjoittanut päiväkirjaani tuona syksynä juuri ennen osastolle pääsyä:

"Kuinka käyttäytyy skitsotyyppisen persoonallisuushäiriön/psykoosipiirteisen persoonallisuushäiriön saanut ihminen? jolla samalla diagnosoitu epävakaa persoonallisuushäiriö? Mulla siis ne molemmat. Pitäisikö mun siis käyttäytyä vielä pimeämmin? Aikamoinen valta psykiatreilla, kun voivat laittaa ihmisiin stigmoja. Kuinka diagnosointi auttaa? ymmärtämään omaa käyttäytymistä etc. MUTTA voiko se tehdä ihmisestä sairaamman?"

Myöhemmin olen tullut suhteellisen sinuiksi tämän diagnoosini kanssa ja ymmärtänyt, että sen tarkoitus on auttaa minua samalla myös ymmärtämään itseäni ja käyttäytymistäni.

Ennen tuolloin Auroran osastolle menoa Haartmanin päivystyksessä liimailin itseeni Kyllä elinluovutukselle- tarroja; kämmeneen, jalkaan, paitaan rinnan kohdalle. Tässä kuvassa se on otsassani ja olen näköjään jo ihan osastolla

Tein tällaisen piirustuksen osastolla, jonka olen nimennyt Lääkkeiden kiertokulku elimistössä teokseksi

Päästyäni Auroran päiväsairaalaan, muistan, kuinka se oli alkuun TODELLA rankkaa ja väsyttävää. Siellä oli erilaista toimintaa ja ryhmiä sekä aivan ihanat ammattiinsa sitoutuneet hoitajat ja muut työntekijät.

Aloin myös päiväsairaalassa neuloa itselleni kaulahuivia. Kaulahuivin neulominen auttoi myös saamaan ajatuksia vähän muualle ja siinä sai jotain samalla aikaiseksi. 

Tämän kaulahuivin neuloin päiväsairaalassa. Kuva on otettu joskus myöhemmin.

Nyt kun löysin tuon päiväkirjan, missä on vaikkapa tästä Auroran keikasta, niin onhan mulla ollut paikoin todella vaikeaa.

Vajaa 20 vuotta sitten olin Auroran sairaalan tiloissa pidetyllä Ahdistuksenhallintakurssilla. Siellä harjoitettu itsesuggerointi ei sovi itselleni, vaan ennemminkin itsensä hyväksyminen, mikä on samalla huomattavasti syvällisemmin vaikuttavaa. Ainakin minun kohdallani. Silti olen mielelläni menossa uudestaan vastaavalle kurssille tänä syksynä Auroran sairaalan tiloihin.

Tässä wikipedian linkki Auroran sairaalan historiikista, nykyisyydestä sekä hieman tulevaisuuden näkymiä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Psykiatrinen_sairaala_(Helsinki)

Ja tässä lopuksi niitä tulevaisuuden näkymiä, kuinka nykyistä Auroran sairaala-aluetta on suunniteltu toteutettavaksi

https://yle.fi/a/74-20195505

Muista, apua on saatavana:

Akuutissa kriisitilanteessa soita 112

Lisäksi jätän tähän jälleen Mieli ry:n Kriisipuhelimen numeron