Sosiaalinen jännittäminen ja erilaiset pelot ovat hallinneet elämääni ihan sieltä nuoruudesta lähtien. Toki olen saanut elää rohkeita ja pelottomiakin aikoja ja hetkiä. Nyt taas on tuntunut, että pelot ovat jälleen saaneet minusta enemmän vallan. Myönnän, siihen vaikuttaa ihan sekin, että olen ollut niin paljon kotosalla. Sitä vaan pitäisi jaksaa mennä ja altistaa itseään erilaisille sosiaalisille tilanteille ja epävarmuudelle siitä, meneekö kaikki niin kuin toivoo. Oman lisänsä toi aripiprazolin nosto. Onneksi eilen sitten vihdoin olin ensimmäisen päivän 10mg:lla 15mg:n sijasta. Tein itse tämän päätöksen laskea annos entiseen. Toki soitin asiasta hoitajalle, joka sanoi laittavansa siitä viestiä lääkärille.
Eristäytyminen lisää pelkoja ja pelkotiloja hyvinkin tehokkaasti kenellä tahansa, saati sitten tällaisen jännittäjän ja ihmispelkoisen kohdalla.
Tulikin mieleeni, että toivoisin sen Keinoja ahdistukseen- kurssin jo alkavan. Sanoin tästä hoitajallekin. Hän ei osannut tarkkaan sanoa, milloin se alkaisi, sillä siinä pitää olla osallistujia tietty määrä.
Niin, milloin pelkään ja jännitän muita ihmisiä, milloin epäonnistumisia, toisen ihmisen moitteita ja haukkumista. Pelkojen taustalla on häpeä. Häpeä siitä, mitä muut minusta ajattelevat, kun näkevät minun olevan peloissani tai jännittävän. Itse pelko ja jännitys on niin epämiellyttävä tunnetila ja sitä kun jatkuu päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, niin kai sitä voinee nimittää jo ihan krooniseksi peloksi.
"Sosiaalisten tilanteiden pelko alkaa lapsuudessa vähitellen. Keskimääräinen sairastumisikä on 15 vuotta. Pelkotila ei juuri ala enää 25 ikävuoden jälkeen. Siksi koulujen ja oppilaitosten terveydenhoitojärjestelmät ovat tärkeitä tämän ongelman havaitsemisessa ja hoidossa. Tila on varsin tavallinen. Sitä on 10-15 %:lla väestöstä."
Sillä, että tuntee pelkoa, on ollut varsinkin aikoinaan eloonjäämisen kannalta iso merkitys. Ja nykyäänkin, on tervettä ja luonnollista pelätä vaaratilanteissa.
Voisiko siis pelkoa huijata? Mikä on pelon anatomia? Ainakin syväänhengittely rauhoittaa, veri alkaa kiertämään ja sydämen syke rauhoittuu.
Ja kyllä. Pelolla on anatomia.
https://mielenihmeet.fi/pelon-anatomia-fysiologiset-ja-psykologiset-alkuperat/
Entä pelkäänkö jonkun toisen pelkoja? Itselleni tuli mieleen heti kasvatus, että se on tehnyt minusta näin pelokkaan. Pelko on myös aina ollut tehokas hallintamuoto.
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/kenen-pelkoja-pelkaat/
"Omien pelkojen ja niiden syiden tutkiskelu kannattaa. Jotkin maailman kauneimmista asioista seuraavat pelkojen voittamisesta."
Ja minähän aion pureutua jatkossakin omiin pelkoihini ja niiden juurisyihin, mistä ne kumpuavat.
.jpg)
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti