Mitä olen, kun en jaksakaan tai pystykään siihen, mitä haluaisin. Toive siitä, että "Pystyn mihin vaan vain haluan!" ( toki tietyissä rajoissa ) ei enää pidäkään paikkaansa. Tai sitten se muuttaa muotoaan. Pitää löytää arvonsa muulla lailla kuin aina tekemisen kautta. Olla arvokas ihan omana itsenään ilman mitään vaatimuksia. Voisinko ja osaisinko suoda sen myös itselleni. Toki pystyn edelleen tekemään moniakin asioita. Mutta oman rajallisuuden myöntäminen - ja siihen lisättynä sekin, että elämä on luopumista varsinkin monesta ulkoisesta asiasta.
.jpg)
Mietin sitä, että siitä olen iloinen, että olen oppinut monesti olemaan kiitollinen hyvinkin pienistä asioista ja näkemään ehkä juuri sitä kauneutta kaiken haurauden keskellä.
Tänään on jälleen sellainen päivä, jossa olen joutunut huomaamaan, kuinka rajallinen olenkaan.
Kerroin aiemmin, että mulla lisättiin aripiprazolia pieni annos. Siinä sivuoireina on mulla ollut paikoin voimakas väsymys sekä viime viikolla oli silmien sumentuminen. Luulin aluksi, että se johtui näön huononemisesta, mutta sitten tajusin, että tästä lääkkeen nostosta se mitä ilmeisimmin johtuu.
Lääkkeiden sivuoireet voivat alkuun todellakin ikävimmillään aiheuttaa vaikkapa sitä, että joutuu pitämään sairauslomaa tai perumaan keikan, niin kuin minä päädyin tekemään. Pienimuotoinen keikkatyöni on kuitenkin sen verran vastuullista, että siinä on oltava skarppina.
Muutenkin koen, että en jaksa olla niin reipas joissain asioissa, missä vaikkapa viime vuonna olin reippaampi. Tai ainakin muistikuvani ja facebook- päivitykseni viime vuodelta antavat niin ymmärtää. Mun on siis pakko mennä omien voimien mukaan.
Olemme kaikki arvokkaita juuri sellaisina kuin olemme, olimme sitten vahvoja tai heikkoja. Olet, ja olen hyvä juuri tällaisena kuin olen, heikkona ja hauraana sekä toisia tarvitsevana. Kaiken keskellä on hyvä muistaa ja luottaa siihen, että niitä päiviä myös tulee, jolloin saa iloita elämän keveydestä, eikä elämä ja oma olemus tunnu niin väsyneeltä ja raskaalta.
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti