Kirjaimellisesti 1.1.2026 alkoi alaselkäkipuni ja sitä on kestänyt aina näihin päiviin saakka eli yli 3 viikkoa. Luulin, että kipu olisi jo lähes kokonaan hellittänyt kipulääkkeillä, mutta juuri äsken olin ilmeisesti huonossa asennossa ja kipu tuli uudestaan. Huomenna olisi tulehduskipulääke Etoricoxib 120 mg viikon kuurin viimeinen tabletti. Aiemman kuurin otin niin, että siinä oli viikko väliä, sillä 1. kuurin jälkeen selkä tuntui hyvältä, niin en tuolloin jatkanut toista kuuria.
Olen käynyt Meilahden yhteispäivystyksessä, tehnyt omaoloarviota, soittanut 116117 päivystysapuun sekä omalle terveysasemalle, josta sain sitten kunnon kipulääkkeet, Etoricoxib 120 mg tulehduskipulääkkeen 1-2 viikon kuurina ja Gabrion 300 mg hermokipulääkkeen 3krt/vrk:ssa. Lääkkeet ovat hyvin lievittäneet kipua. Otan kohta Gabrionin.
Olen joutunut perumaan työkeikkojani Mehiläisessä. En ole toistaiseksi tässä kuussa ollut vielä yhdelläkään työkeikalla. Vanhuksen luona olen pystynyt käymään, sillä siihen ei kuulu mitään nostelua tai vastaavaa. Lisäksi aloitin Saalemissa skidikirkossa avustajana tällä kertaa, sillä en ehtisi olla ohjaajana, koska tarvitsen suunnitteluun aina melko paljon aikaa.
Sisällä olen ollut paljon, ihan vaan tässä koneen ääressä somessa; lähinnä facebookissa ja välillä X:ssä käynyt. Lisäksi oon lähes tauotta kuunnellut omia cd-levyjäni ja vähän kasettejakin.
.jpg)
.jpg)
Kotona on ollut mukavaa olla. Olemme mieheni kanssa suorastaan kotikissoja. En siis ole paljoakaan kärsinyt siitä, että ei ole sosiaalisia suhteita enempää. Olen kyllä whatsapp viestejä ja tekstareita laitellut sekä on tullut soiteltua joidenkin ystävien kanssa.
Mitäs muuta. Vaatteita olen tilaillut paljon. Se on mun yksi heikkous aina välillä.
Toivon, että selkäkipuni voisi mennä jo ohitse. Otin sen Gabrioninkin. Mutta koko elämäni, iloni ja kipuni ovat Jumalan kädessä. Se on turvallista tietää. Häneltä ei mikään ole salassa, Hän näkee ja kuulee jokaisen huokauksenikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti