Riittävän tasapainoinen

 Olen kuljettanut sinua, rakas lukijani, kipupisteitteni ja diagnoosieni kautta tähän päivään. Voin sanoa, että vointini on tällä hetkellä ihan hyvä. Joudun silti lähes päivittäin kohtaamaan enemmän tai vähemmän sosiaalista jännittämistä, riippuen siitä, mitä kulloinenkin päivä tuo tullessaan. Ruokailutilanteet ovat lähes poikkeuksetta sellaisia, että niissä joudun kamppailemaan jännitysteni kanssa. On toki hyviäkin kertoja seassa.

Kirjoitin tammikuussa blogikirjoitukseni Elämän päivien ketju on kallis, jossa kerron äidin hauraasta olemuksesta ja viimeisistä kuukausista. 

https://newdaymy.blogspot.com/2024/01/elaman-paivien-ketju-on-kallis.html

Rakas äitini pääsikin taivaan kotiin tämän vuoden toukokuun 10. päivänä. Sain olla saattohoitamassa äitiä ihan alusta loppuun. Tästä saattohoidosta kerron tässä kirjoituksessa enemmän

https://mirjakolehmainen.blogspot.com/2024/05/hyvan-saattohoidon-puolesta.html

Surutyötä äidin poismenosta on varmasti pikkuhiljaa tullut tehtyä äidin sairauden, Alzheimerin taudin edetessä. Niinpä en musertunut täysin äidin kuollessa. Itse saattohoito oli rankka, mutta äidin kuoleman jälkeen elämä palautui melko nopeasti aikaisempaan uomaansa.

Kuntoutustukea on jäljellä tämän vuoden loppuun. Mulle haetaan kokoaikaeläkettä tämän jälkeen. Olen siitä tyytyväinen sekä huojentunut. Toki vielä saa jännittää, saanko sen. Psykiatrinihan ei sitä päätä, vaan se päätetään Kevassa ja Kelassa. Psykiatrini sanoi laittavansa eläkehakemukseni/ B-lausunnon sekä Kevalle että Kelalle. Ja jos saan myönteisen päätöksen, mut kirjataan samalla psykiatrian poliklinikalta ulos.

Ensi keväänä on kuntavaalit, mutta niihin en tällä kertaa aio mennä ehdokkaaksi. Itse asiassa täytin jo ehdokashakemuksenkin ja olin innoissani menossa ehdokkaaksi, mutta peruin sen sitten. Ajattelen, että siinä on kuitenkin melko paljon työtä ja koen, että minun pitäisi olla enemmän perehtynyt niihin asioihin, joita ajaisin, vaikka ne olisivatkin samoja kuin edellisissä kuntavaaleissa. Tällä kertaa aion pysyä taustajoukoissa.

EDIT 12.10.2024. Olin tänään KD Naisten liittokokouksessa Tampereella ja se poiki nyt illalla sen, että rohkenin kysyä, voisinko hakea uudelleen kuntavaaliehdokkaaksi. Ja aion olla ehdokkaana kevään 2025 kuntavaaleissa Helsingissä. Täytin jo ehdokashakemuksenkin. Toki se pitää ensin tulla hyväksytyksi.

Mitä on olla riittävän tasapainoinen? Minulle se on sitä, että pystyn nauttimaan elämän pienistä asioista, kuten vaikkapa musiikista tai kiiltokuvista ja paperinukeista. Myös se, että milloin tulee ahdistavia asioita mieleeni tai masennusta alkaa pukata, ne eivät jää pysyvämmäksi olotilaksi, vaan ne poistuvat vähän tai jonkin ajan kuluttua vaikkapa suunnatessani huomion johonkin muualle tai alkaessani tehdä jotain muuta.

On mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea elämä tuo vielä tullessaan! 

Wawelin linnan puutarhassa Krakovassa syyskuussa 2024

Kirjaksi asti

 On tapahtunut minun mittakaavassani ihmeellistä! Nimittäin keväällä päätin laittaa osan tämän blogini kirjoituksista kirjaksi asti. Nyt on kirjastani menossa toinen pieni omakustannepainos.

Kirjani sai nimekseen Beautiful Stranger - Valoja ja varjoja. 

 

Ensimmäinen painos on juuri tullut...

...ja tässä toinen painos on haettu kotiin.

Keväällä sain olla lukemassa kirjaani Lapinlahden Lähteellä Mental Health Art Weekin Open Mic- tilaisuudessa. Minulle, kovalle jännittäjälle, tälläiset tilanteet ovat tietenkin extra-jännittäviä. Mutta myönnettäköön, että samalla myös positiivisessa mielessä. Olen näihin tilanteisiin toki ottanut aina tarvittavia lääkkeitä; rivatrilia ja propralia.

Kyselin sitten mahdollisuutta mennä lukemaan kirjastoon kirjaani. Roihuvuoren kirjaston osalta tärppäsi ja eilen, Maailman mielenterveyspäivänä 10.10.2024, olinkin siellä lukemassa kirjaani. 

Tätä ennen Susanna Koivula pyysi mua, että tulisinko kertomaan kirjastani hänen ohjelmaansa Radio Patmokseen! Olin todella yllättynyt tästä, positiivisesti. Päätin mennä ja tämä oli viikko sitten maanantaina. Se tehtiin ennakkonauhoituksena, mutta ohjelma tuli ulos melko pian samana päivänä nauhoitusten jälkeen. 

Ihmeekseni en paljoakaan jännittänyt nauhoituksessa. Susannan ammattitaitoinen ote näkyi rauhallisena, mutta samalla innostuneena otteena hänen haastatellessaan minua. Oli hyvä olla siinä haastattelussa, vaikka jännityksiä hieman väliin pukkasi. Lisäksi ääneni meinasi välillä mennä.

Tämän Radio Patmoksen ohjelman voit kuunnella tästä linkistä. Sinne pitää tosin kirjautua, mutta se on ilmaista.

https://www.patmos.fi/patmosplus/?series=314194&episode=417790

Tässä taas eiliseltä kuva Roihuvuoren kirjastolta 

sekä kaksi videota tuolta illalta

 

 

Mihin kirjani ja tarinani minut seuraavaksi johdattaa, sitä en vielä tiedä. Haluaisin olla enemmänkin mukana mielenterveystyössä vertaistukijana rohkaisemassa muita psyykkisistä ongelmista kärsiviä sekä poistamassa stigmaa mielenterveysongelmien ja psyykkisten sairauksien ympäriltä.